Lohkoketju – mitä on lohkoketjuteknologia

Lohkoketju on julkinen internetistä kerätyn tiedon lista tai loki. Lohkoketjun uraauurtava potentiaali piilee juurikin sen tavassa tallentaa tietoa.

Lohkoketjuteknologiassa ei ole kyse yrityksestä tai sovelluksesta, vaan pikemminkin täysin uudenlaisesta tavasta dokumentoida internetistä saatua dataa. Teknologiaa voidaan hyödyntää lohkoketju-sovellusten, kuten sosiaalisten verkostojen, lähettien, pelien, vaihtojen, tallennusalustojen, äänestysjärjestelmien, markkinaennusteiden ja verkkokauppojen kehitykseen. Tässä mielessä lohkoketju onkin eräänlainen internet ja se on saanut lempinimen ”The Internet 3.0”.

Lohkoketjuun tallennetut tiedot voivat olla missä tahansa muodossa, olipa kyse sitten rahansiirrosta, omistusoikeudesta, identiteetistä, kahden osapuolen välisestä sopimuksesta tai hehkulampun sähkönkulutuksesta. Tämä edellyttää kuitenkin useiden eri laitteiden, kuten tietokoneiden, vahvistusta. Kun laitteiden välillä päästään sopimukseen, joka tunnetaan myös nimellä konsensus, laitteilta voidaan tallentaa tietoa lohkoketjuun. Lohkoketjuun tallennettuja tietoja ei voida kiistää, poistaa tai muuttaa ilman tietueiden tekemien osapuolien tai laajemman yhteisön lupaa.

Sen sijaan, että tietoja säilytettäisiin yhdessä keskeisessä paikassa, kuten perinteisillä tallennusmenetelmillä on tapana, samoista tiedoista tallennetaan useita kopioita eri paikkoihin ja laitteisiin, kuten tietokoneisiin ja tulostimiin. Tätä kutsutaan vertaisverkostoksi (P2P). Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka muisti vahingoittuisi tai katoaisi, tiedoista säilyy useita kopioita muualla. Ja jos tietoja muutetaan ilman osapuolien suostumusta, alkuperäisistä tiedoista on olemassa useita esimerkkejä, mikä mitätöi valheelliset tietueet.

Mistä nimi lohkoketju tulee?

Lohkoketjun nimi on lähtöisin sen tavasta toimia ja tallentaa tietoa. Tiedot on ikään kuin pakattu lohkoihin, jotka yhdistyvät ketjuun vastaavaa tietoa sisältävien lohkojen kanssa.

Lohkot yhdistyvät ketjuun, mikä takaa tiedon luotettavan varastoinnin lohkoketjussa. Kun tiedot on varastoitu lohkoon, niitä voidaan muuttaa ainoastaan muuttamalla jokaista ko. lohkon jälkeen tullutta lohkoa. Tietojen muuttaminen muilta verkoston osapuolilta salaa on siis mahdotonta.

Normaalisti jokainen lohko sisältää tallentamansa tiedot, esimerkiksi Alicelta Bobille suoritetun rahansiirron, sekä aikaleimat kyseisten tietojen tallennuksesta. Lohkoon varastoidaan myös tiliin kohdistuva digitaalinen allekirjoitus sekä yksilöllinen tunnistelinkki (ikään kuin digitaalinen sormenjälki), joka yhdistyy ketjun edelliseen lohkoon. Juuri tämä linkki tekee tietojen muuttamisesta mahdotonta eikä lohkoa voida sijoittaa kahden jo olemassa olevan lohkon väliin. Jotta näin voitaisiin toimia, kaikki lohkoa seuraavat lohkot tulisi myös muuttaa. Niinpä, jokainen lohko vahvistaa edellistä lohkoa ja koko lohkoketjun tietoturvaa. Mitä enemmän lohkoja, sitä useampaa lohkoa myös tulisi muokata, jotta tietoja voitaisiin vääristää.

Kaikki tämä mahdollistaa kiistattoman tietojen tallentamisen, eikä tietoja voida kiistää tai julistaa virheelliseksi.

Kuka loi lohkoketjun?

Ensimmäinen dokumentoitu maininta lohkoketjuteknologiasta nähtiin v. 2008 julkaistussa asiakirjassa. Asiakirja julkaistiin Bitcoinin salaperäisen perustajan tai perustajien toimesta, joka tunnetaan vain nimellä Satoshi Nakamoto. Spekulointi tämän loistavan koodarin todellisesta identiteetistä on jatkunut tähän päivään asti. Nakamoto itse väittää olevansa Japanissa asuva, 5. huhtikuuta 1975 syntynyt mieshenkilö.

Koska Bitcoin on kuitenkin dokumentoitu englanninkielellä ja Nakamoto tuntuu hallitsevan kielen varsin hyvin, lohkoketju-yhteisössä uskotaan Nakamoton olevan joko kotoisin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta. Aivan kuten Bitcoinkin, myös lohkoketju on läpinäkyvä ja Satoshi Nakamoton Bitcoin-varat yleisesti nähtävillä. Nakamoton tiedetään omistavan karkeasti noin miljoona Bitcoinia.

On olemassa useita teorioita siitä, miksi Satoshi Nakamoto on päättänyt pysyä nimettömänä. Yleinen yksimielisyys asiasta kuitenkin tuntuu olevan; Nakamoton ajatellaan olevan arka kehittäjä, joka yksinkertaisesti ei halua osakseen sellaista huomiota, joka tällaisen teknologian kehittäminen kiistatta toisi mukanaan.

Tiedetään myös, ettei Satoshi Nakamoto rakentanut jokaista lohkoketjun yksityiskohtaa tyhjästä. Itse asiassa yksikään lohkoketjussa käytetty teknologia ei ole uusi ja on ollut saatavana useiden vuosien ajan. Yhdessä nämä teknologiat kuitenkin luovat vallankumouksellisen lopputuloksen, joka tunnetaan myös lohkoketjuteknologiana.

Lähde: Lisk.io

Ledger Nano S - The secure hardware wallet

Huomaa!

Sivustolla julkaistavat tiedot ovat kirjoittajan omia mielipiteitä ja niitä ei tulee ottaa ammattimaisina sijoitusneuvoina.

Kryptovaluutat ovat riskisijoitus. Suosittelemme miettimään sijoitusta tarkkaan. Älä sijoita enempää kuin olet valmis häviämään.

Mainonnasta: Sivusto sisältää affiliate-linkkejä. Kun klikkaat eteenpäin ja ostat tuotteita tai rekisteröidyt palveluun, me saamme pienen komission. Affiliate-verkostot saattavat asettaa evästeitä, jotka saat halutessasi pois selaimesi asetuksista.