Kryptovaluutan osto – ohjeet & vinkit ostamiseen

Mitä ovat kryptovaluutat? Sijoituskohde? Jotakin omituista ja epäilyttävää? Vai tulevaisuuden valuuttaa? Tällä sivustolla käymme läpi kryptovaluuttojen ostamisen ja niihin sijoittamisen perusteet sekä esittelemme yleisimpiä kryptovaluuttoja.

Ostaminen pähkinänkuoressa

Kryptovaluuttojen ostaminen on helppoa ja nopeaa.

Yksinkertaisesti:

  1. Rekisteröidy Coinbaseen tai Binanceen.
  2. Varmenna henkilöllisyytesi (lataat palveluun kuvan esim. passistasi).
  3. Lisää maksutapa. (Molemmissa toimivat luottokortit, Coinbasessa myös pankkisiirrot.)
  4. Valitse mitä kryptovaluuttaa ostat. (Esim. Bitcoin, Ethereum, Ripple, DASH, EOS, ADA, BNB, NEO tai vaikka VET)
  5. Valitse summa.
  6. Vahvista osto.

Helpoin tapa omistaa kryptovaluuttoja, on ostaa niitä suoraan tunnetusta pörssistä. Yllä olemme maininneet kaksi suurta ja tunnettua.

Toinen tapa hankkia kryptovaluuttoja on louhia niitä.

Kryptovaluuttojen ostaminen on aina riski. Älä siis sijoita niihin enempää kuin sinulla on varaa hävitä. Emme suosittele kryptovaluuttojen ostamista velalla kenellekään.

Huomaathan myös, että kaikkia kryptovaluuttoja ei voi ostaa suoran euroilla tai dollareilla. Osa harvinaisemmista kryptoista edellyttää, että ostat ensin jotakin tunnettua valuuttaa, esim. Bitcoinia, jonka vaihdat harvinaisempaan altcoiniin.

Vuoden 2019 alussa tähän kuitenkin tuli suuri päivitys, sillä Binance aloitti luottokortti- ja pankkikorttimaksujen vastaanottamisen. Aikaisemmin altcoineja haluavien piti ostaa Coinbasesta BTC:tä euroilla ja siirtää BTC Binanceen. Binancessa vastaavasti BTC voitiin vaihtaa haluttuun altcoin-valuuttaan. Nyt, kun Binance hyväksyy myös luottokortit, on ostaminen paljon helpompaa suoraan pörssistä ja Coinbasea ei välttämättä tarvita. Joskin, jos haluat ostaa vain pelkkää Bitcoinia tai Ethereumia, on CoinBase yhä yksinkertaisin ja luotettavin tapa hankkia niitä.

Kryptovaluutta osto & sijoittaminen

Kryptovaluuttojen säilyttäminen

Kryptovaluuttoja säilytetään niin sanotuissa lompakoissa. Kryptovaluuttalompakot ovat digitaalisia lompakoita, joita käytetään kryptovaluuttojen säilytykseen, vastaanottamiseen ja lähettämiseen. Vähän kuin pankkitiliä.

Yksinkertaisuudessaan lompakot ovat ohjelmistoja, jotka näyttävät käyttämiesi julkisten krypto-osoitteiden taseen ja transaktiot. Lompakoihin ei siis oikeasti talleteta mitään. Kaikki data ja varat ovat lohkoketjussa. Lompakot vain näyttävät tietyn osoitteen (esim. Bitcoin-osoitteen) tilanteen. Lompakoihin liittyy aina kaksi eri avaintyyppiä: julkinen avain ja yksityisavain. Julkinen avain on kuin tilinumerosi. Voit antaa sen muille ja he voivat lähettää siihen varoja. Yksityisavain on vastaavasti vähän kuin pankin tunnuslukusovellus. Sen avulla siirrät varoja pois lompakostasi. Yksityisavainta ei IKINÄ saa jakaa kenellekään..

  • Hardware-lompakko: Hardware-lompakko on fyysinen tuote, jossa yksityisavain eli private key (tarvitaan varojen siirtämiseen pois lompakosta) on rakennettu sisään laitteeseen. Laite kiinnitetään tietokoneen USB-porttiin, mutta yksityisavain ei ikinä siirry laitteesta Internetiin eikä näy tietokoneesi ruudulla. Näin hardware-lompakot ovat 100 % turvallisia ja niitä ei voida hakkeroida. Jos omistat kryptoja tuhansien eurojen edestä, suosittelemme ostamaan Ledger Nano S tai X -lompakon.
  • Paperilompakko: Kuulostaa ehkä oudolta, mutta on turvallinen tapa säilyttää kryptovaluuttaa! Paperilompakon nimi tulee siitä, että yksityisavain tulostetaan oikeasti paperille. Voit jakaa oman julkisen avaimesi (osoite, jota käytetään kryptojen tallettamiseen lompakkoon), mutta yksityisavain on vain sinun nähtävissäsi paperilla. Paperilompakko on hyvä pitkäaikaiseen säilytykseen, mutta epäkäytännöllinen, jos siirtelet varoja usein.
  • Desktop-lompakko: Yksinkertaisesti ohjelmisto, joka asennetaan tietokoneellesi. Ohjelmiston avulla hallinnoit salausavaimia (kryptovaluutat eivät siis oikeasti ”tallennu” omalle koneellesi, vaan ovat tietysti lohkoketjussa hajautettuna). Desktop-lompakot ovat helppokäyttöisiä ja suhteellisen turvallisia, kunhan pidät koneesi tietoturvasta huolta.
  • Online-lompakko: Nettilompakot ovat palveluita, joihin kirjaudut sisään selaimellasi. Online-lompakot ovat helppokäyttöisiä ja pääset niihin käsiksi mistä vain, mutta periaatteessa ne ovat alttiita hakkeroinneille.
  • Pörssin oma lompakko: Jos luot tilin Coinbaseen tai Binanceen, voit tietysti säilyttää kryptovaluuttasi myös näissä palveluissa. Etenkin, jos käyt aktiivisesti kauppaa kryptovaluutoilla, on hyvä idea pitää ainakin osa omistuksistasi pörssissä. Pörssien omiin lompakoihin on helppo kirjautua ja saat nopeasti sekä myytyä että ostettua kryptoja. Suurin miinus on tietoturva: vuosien varrella muutamia pörssejä (kuten Mt Gox ja Bitfinex) on hakkeroitu. Itse pidämme Coinbasea ja Binancea turvallisina, mutta jos haluat olla täysin varma omistuksistasi, siirrä varasi pois pörssin lompakosta esimerkiksi yllä mainittuun hardware-lompakkoon.
  • Mobiililompakko: Puhelimeen ladattava applikaatio, jolla hallinnoit salausavaimia. Ikävä kyllä mobiilisovelluksia on liikenteessä paljon ja osa niistä on ollut selkeitä huijauksia. Jos haluat käyttää mobiililompakkoa, valitse tunnettu sovellus, esimerkiksi Breadwallet (iOS) tai MyCelium (Android).

Kryptovaluutat tänään

Tänään kryptovaluutat ovat globaali ilmiö. Niitä on joka lähtöön aina hammaslääkärien omasta kryptovaluutasta (DENT) todella suosittuun meme-pohjaiseen Dogecoin-kryptovaluuttaan asti. Hassua on, että molemmat nämä mainitut kryptovaluutat ovat erittäin suosittuja ja monelle jopa sijoituskohteita – markkinoilla on siis paljon mielenkiintoisia kohteita laidasta laitaan ja on vaikeaa sanoa, mitkä kryptot tulevat pärjäämään tulevaisuudessa ja mitkä tulevat kuolemaan kaikessa hiljaisuudessa. Mielenkiintoiseksi koko markkinan tekee se, että vielä 2019 on vaikea löytää isoja tunnettuja valtioita, pankkeja tai softafirmoja, jotka olisivat sijoittaneet isosti rahaa tai aikaa kryptovaluuttojen kehitykseen. Toki niitäkin löytyy (esim. pankkien tukema Ripple tai vaikkapa Kodakin oma KODAKOne). Vuoden 2019 helmikuussa JPMorgan ilmoitti ensimmäisenä isona pankkina luoneensa oman kryptovaluuttansa. Pankin tiedotteen mukaan heidän digivaluuttansa on tarkoitettu instituutioiden välisiin välittömiin siirtoihin. Mielenkiintoisen projektista tekee se, että aikaisemmin JPMorgan Chasen toimitusjohtaja, legendaarinen Jamie Dimon, on puhunut vahvasti kryptovaluuttoja ja erityisesti Bitcoinia vastaan. JPM Coinit toimivat Quorum-nimisen lohkoketjun päällä. Sekin on JPMorgan Chasen omaa tuotantoa ja pohjautuu Ethereumin lohkoketjuteknologiaan. JPM Coini on sidottu dollarin arvoon, joten yksi JPM Coin on yhden dollarin arvoinen ja näin instituutioiden välisissä varansiirroissa käytännössä siis hyvin yksinkertainen käyttää. Käytännössä siirrot tapahtuvat niin, että JPMorgan-tililtä löytyvät dollarit muutetaan JPM Coiniksi, lähetetään lohkoketjussa silmänräpäyksessä toiselle asiakkaalle, jonka tilillä ne muutetaan sitten takaisin dollareiksi. Pankki suunnittelee tulevaisuudessa käyttävänsä omaa kryptovaluuttaansa myös muiden valuuttojen siirtoihin, mutta vielä tällä hetkellä homma on prototyyppiasteella ja toimii vain dollareilla. Periaatteessa voimme myös väittää, että kyseessä ei ole ”oikea” kryptovaluutta, sillä kyseinen token on yksityinen – ei yhteisöllinen – ja koko sen arvo perustuu yksinkertaisest JPMorgan Chasen lupaukseen. Se ei ole mitenkään hajautettu. Ainut ”krypto-ominaisuus” on lohkoketjun käyttö.

No, oli miten oli. Isojen uutisotsikoiden taustalla on kuitenkin epätietoisuutta: suurin osa ihmisistä (jopa pankkiireista, tiedemiehistä ja konsulteista) ei tiedä riittävästi kryptovaluutoista puhuakseen niistä objektiivisesti. Jopa kryptojen perusominaisuudet ovat useimmille ihmisille täysin tuntemattomia. Siksi me halusimme koota yhdelle sivustolle kaiken oleellisen kryptovaluutoista aina niiden teknisistä perusominaisuuksista sijoittamiseen, ostamiseen, säilyttämiseen ja myymiseen. Siksi me halusimme luoda sivuston, joka auttaa suomalaisia sekä löytämään haluamansa kryptovaluutat ja kryptovaluuttapörssit että ostamaan kryptovaluuttoja.

Ominaisuudet

Kryptovaluutat ovat nimensä mukaisesti kryptografisesti salattuja digitaalisia valuuttoja, jotka pohjautuvat niin sanottuun lohkoketjuteknologiaan, jonka avulla valuutta ja sen toiminnot hajautetaan käyttäjien kesken ilman keskitettyä hallintaa kuten pankkeja tai valtioita. Käytännössä kyse on siis sähköisistä merkinnöistä ympäri maailmaa. Verkoston osat (käyttäjät) varmentavat ketjua, jolloin sitä ei voida muokata tai muuttaa eikä periaatteessa yksittäinen taho voi täten määrätä tai hallita lohkoketjun tapahtumia.

Toisaalta, mitä muuta eurot ja dollarit ovat nykyään kuin sähköisiä merkintöjä tietokanssa? Niimpä. Nekin ovat pääasiassa vain digitaalisia merkintöjä. Eivät fyysistä rahaa kuten esimerkiksi kulta on joskus ollut.

Lohkoketjuun tallennetaan tieto jokaisesta siirrosta ja jokaisen tilin tiedoista. Tapahtumat niputetaan ”blokkeihin”, joita käyttäjät varmentavat matemaattisesti. Tässä onkin kryptovaluuttojen syvin olemus: hajautettu lohkoketju toimii käyttäjiensä voimasta ja kolmansia osapuolia kuten pankkeja ei tarvita mihinkään.

Käytännössä kryptovaluutat on tarkoitettu olemaan hajautettu ja salattu vaihdannan väline. Lohkoketjuun itsessään voidaan luonnollisesti tallentaa paljon muutakin kuin vain ”valuuttaa”. Hajautettuun kryptografisesti salattuun järjestelmään voidaan tallettaa esimerkiksi sopimuksia, henkilötietoja ja periaatteessa melkein mitä vaan dataa. Usein puhutaan älysopimuksista.

    Kryptovaluutat ovat:

  • Uusi vaihdannan väline.
  • Kryptografisesti salattuja.
  • Lohkoketjuun perustuvia.
  • Hajautettuja.

Kryptovaluutat perustuvat lohkoketju teknologiaan

Mikä vaikuttaa kryptovaluutan arvoon?

Ensinnäkin, meidän pitää ihan oikeasti kysyä, miksi kryptovaluutoilla kuten Bitcoinilla on olemassa jokin arvo. Periaatteessa menemme ihan taloustieteen ytimeen: kysyntään ja tarjontaan. Maailmassa on ollut tarve luoda globaali maksujärjestelmä, jossa ihmiset voivat lähettää rahaa toisilleen maailmanlaajuisesti nopeasti ja edullisesti ilman suurten instituutioiden kuten pankkien asettamia rajoituksia ja riskejä. Periaatteessa kryptovaluutat tarjoavat tämän mahdollisuuden.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan voimme ajatella, että euro- tai dollarimääräiseen arvoon vaikuttavat:

  • Kryptovaluutan kysyntä ja tarjonta.
  • Kilpailevien valuuttojen kysyntä ja tarjonta.
  • Yksittäisen krypton käytettävyys ja käyttötarkoitus.
  • Yksittäisen krypton saatavuus eri markkinapaikoista.

Luonnollisesti kysyntään ja tarjontaan vaikuttaa vahvasti ”adoptio” – eli kuinka laajalti ihmiset ovat ottaneet jonkin tietyn kryptovaluutan käyttöönsä. Siksi esimerkiksi tämän artikkelin kirjoitushetkellä Bitcoin on yhä selvästi markkina-arvoltaan suurin kryptovaluutta. Sillä on eniten omistajia ja se on kryptoista laajimmin hyväksytty maksutapana esimerkiksi verkkokaupoissa ja oikeissa kivijalkaliikkeissä.

On silti vielä tällä hetkellä selvää, että kryptovaluuttoja ei hyväksytä maksutapana riittävän laajalti. Et voi mennä Suomessa ruokakauppaan tai ravintolaan ja maksaa ostoksiasi Bitcoinilla tai millään altcoinilla. Tietysti arvonnousuun ei tarvitakaan näin laajaa adoptiota.

Kun katsot Bitcoinin historiallista hintaa, huomaat myös hyvin mielenkiintoisesti, että kyseinen kolikko on kokenut suuria prosentuaalisia nousuja ja laskuja vuosien aikana. Alkuaikoina yhden BTC:n sai muutamalla dollarilla. 2011 arvo nousi jo yli 30 dollariin per coini. Sitten arvo romahti kymmenillä prosenteilla, kunnes pohjat löytyivät ja uusi nousu alkui. Sitten 2013 noustiinkin yli 1000 dollariin per BTC, josta tiputusta alas otettiin jälleen isosti. Sitten joulukuussa 2017 oltiinkin jo 19 000 dollarissa ja nyt artikkelin kirjoitushetkellä 2019 alkupuolella pyöritään aktiivisesti noin 3400 – 3800 USD:n välimaastossa per BTC.

Nousut ja laskut ovat olleet siis valtavia. Ja nyt puhumme sentään Bitcoinista, joka on suosituin kryptovaluutta. Altcoinien arvonmuutokset ovat aika ajoin olleet vielä tätäkin rajumpia. Koska kokonaismarkkina on vielä suhteellisen pieni, voivat esimerkiksi uutiset pörssien tietomurroista tai jonkin yrityksen tai valtion toimista kryptomaailmassa luoda suuria nousuja ja laskuja. Lisäksi niin sanotuilla ”valailla” (henkilöt tai instituutiot, jotka omistavat isoja määriä tiettyä kryptovaluuttaa) on suuri vaikutus markkinahintaan. Jos yksittäinen iso omistaja päättää myydä koko BTC-pottinsa ja dumpata markkinoille vaikkapa 10 miljoonan edestä Bitcoinia, voit olla varma, että hinta lähtee selvään laskuun. Toisaalta sama tapahtuu toiseen suuntaan, jos yksi iso sijoittaja päättää lähteä mukaan peliin ja ostaa ison palan markkinasta. Tässä siis palaamme takaisin kysyntään ja tarjontaan.

Nopea historia

Uskoisitko, jos kertoisin, että kryptovaluutoista on puhuttu ensimmäisen kerran jo vuonna 1983? No niimpä. En minäkään ensin uskonut, mutta totta se on. David Chaum, amerikkalainen kryptografi, julkaisi vuonna 1983 tutkimuspaperin aiheesta ”kryptografinen sähköinen valuutta eCash”. Jo silloin oikeasti luotu eCash-järjestelmä kykeni tallettamaan kryptograafisesti salattua ja pankin varmentamaa digitaalista valuuttaa käyttäjän tietokoneelle. eCash-valuuttaa pystyi käyttämään kaupassa ilman luottokorttinumeroa tai erillistä tiliä. Vuosia myöhemmin, vuonna 1990 Chaum perusti DigiCash-nimisen firman, jonka tarkoitus oli tuoda eCash kaikkien ihmisten ulottuville. Hän sai siihen jopa siihen aikaan ison sijoituksen, jonka arvo oli noin 10 miljoonaa euroa. Pankit eivät kuitenkaan lähteneet mukaan järjestelmään, kukaties peläten uuden digitaalisen rahan varastavan heiltä bisneksen. eCash-järjestelmä lopetettiin Yhdysvalloissa 1998. Järjestelmä ei ikinä lähtenyt lentoon ja yritys menikin konkurssiin myöhemmin samana vuonna.

Chaum ei kuitenkaan ollut ainut joka tutki digitaalisia valuttoja. NSA julkaisi vuonna 1996 ”How to Make a Mint: the Cryptography of Anonymous Electronic Cash” -tutkimuspaperin, jossa pohdittiin kryptoja erittäin tarkkaan.

Bitcoinin historia alkaa vasta vuodesta 2009, jolloin pseudonyymillä Satoshi Nakamoto tunnettu henkilö loi järjestelmän.

Kryptovaluutat maksutapana

Vuoden 2019 alkupuolella Bitcoin on selvästi laajimmin hyväksytty kryptovaluutta maksutapana. Silti se on yhä varsin harvinainen. Lentoja, hotelleja ja muita matkoihin liittyvää voit ostaa muun muassa Abitsky.com -sivustolta, Destinia-sivustolta ja tällä hetkellä myös AirBaltic hyväksyy Bitcoinit maksutavaksi. Lisäksi verkosta löytyy jonkin verran suomalaisia ja kansainvälisiä verkkokauppoja, jotka hyväksyvät Bitcoinit maksutapana.

Moni kauppa, kuten esimerkiksi myös nuo mainitut lennot ja hotellit, ottaa maksut BitPay-nimisen järjestelmän kautta. BitPay on maksujärjestelmä, joka mahdollistaa yritysten Bitcoin-maksutavan. BitPay onkin erittäin positiivinen järjestelmä, sen ainut huono puoli on varsin rajattu tuki lompakoille. Eli ihan jokaisesta Bitcoin-lompakosta ei voida maksaa BitPay-maksuja.

Aina riski

Muista, että kryptovaluuttojen ostaminen on aina riski. Se ei ole samanlainen sijoitus kuin esimerkiksi asuntoon, kultaan, osakkeisiin tai velkakirjoihin sijoittaminen. Kryptovaluutat ovat sijoituskohteena vielä paljon epävarmempi ja heittelyitä voidaan vielä jatkossakin odottaa. Pahimmassa tapauksessa saatamme nähdä isojenkin kryptojen kuten Bitcoinin arvon täydellisen nollautumisen – mutta vaihtoehtoisesti, jos markkinatilanne kehittyy suotuisasti, voidaan uudet huiput nähdä suhteellisen nopeastikin.

Älä osta kryptovaluuttaa enemmän kuin olet valmis häviämään.. Sijoitus on aina riski.

Vaikka itse omistammekin useita altcoineja, Bitcoinia ja Etheremiumia, suosittelemme sinua aina miettimään tarkkaan mitä rahoillasi teet.

Ledger Nano S - The secure hardware wallet

Huomaa!

Sivustolla julkaistavat tiedot ovat kirjoittajan omia mielipiteitä ja niitä ei tulee ottaa ammattimaisina sijoitusneuvoina.

Kryptovaluutat ovat riskisijoitus. Suosittelemme miettimään sijoitusta tarkkaan. Älä sijoita enempää kuin olet valmis häviämään.

Mainonnasta: Sivusto sisältää affiliate-linkkejä. Kun klikkaat eteenpäin ja ostat tuotteita tai rekisteröidyt palveluun, me saamme pienen komission. Affiliate-verkostot saattavat asettaa evästeitä, jotka saat halutessasi pois selaimesi asetuksista.